Lennettiin Ryanairilla Trapanin lentokentälle hyvissä ajoin päivällä, oltiin perillä noin kolmen tienoilla. Kuten Ryanairin kanssa aina on tapana, lisäkilojen kanssa tuli ongelmia. Viidestä lisäkilosta olisi pitänyt maksaa satasen, joten pienen kikkailun jälkeen päädyttiin laittamaan yksi käsimatkatavara ruumaan, johon tungettiin kaikki painava kiipeilykama. Säästettiin 65 e (ja maksettiin 35 e).
Lento sujui ihan mukavasti, mutta laskeutuessa oli muutamia ilmakuoppia ja Mister Myllymäenkin hymy vaihtui hikoiluun :D. Kamat saatiin vikkelästi ja auto löytyi nopsaan. Matka meni muutamaa (miun) pelokasta ilmettä lukuun ottamatta hyvin. Mutkien jälkeen löysimme marketin, josta raahattiin suurempi ostoserä kasviksia, halpaa ja myöhemmin myös kelvoksi todettua, punaviiniä sekä muita vähemmän ilmastoystävällisiä ruokatuotteita mukaamme. Ei ne sitten muualle mahtunutkaan kuin takapenkin syliin. Saatiin tosin ihAnaa tomaatti-mozzarella-salaattia.
Majapaikka löytyi lopulta helposti ja vau: edessä kuohuva meri ja toisella puolella valaistu kallioseinämä. Ensimmäiset tavatut kiipeilijät olivat myötämielisiä ja neuvoja antavia vielä pitkän päivän jälkeenkin. Jalkavammatkin paranevat näiden seinien äärellä. Majoitus on kuin neljän huoneen vessa, jossa yksi pönttökin ja neljä sänkyä. Saavuimme yllättäen Kiipeilyfestareitten viimeisenä päivänä tai ainakin viimeiset bileet on tiedossa. Jussi korkkaa jo toista punkkupulloa ja kohta juhliin..
"Patinoitunut runomies kivittää sokkelia".
-Inka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti