SläbiSakke

Perjantaina Inka lähti tutustumaan kallioihin eri näkökulmasta ja toppasi korkeimman huipun. Matkalla näkyi lampaita, luonnonyrttejä ja pahkasika, joka tosin pääsi karkuun. Välimeren kasvikirjan puutteesta johtuen emme ole saaneet nauttia luonnon salaatteja.

Samaan aikaan minä ja Joni mentiin Centrale-Pinetalle ja otettiin vitosen lämpät ja sitten tikattiin 6a/6a+ reittejä. Reittien ollessa 30 metrisiä kiipeilymetrejä kertyi rutkasti. Joni huijasi ja laittoi myös oikeaan jalkaan kiipeilykengän. Samaan aikaan toisaalla Jussi Red-pointtasi Red Peronin, 6c+. Teemu kunnostautui leirintäalueella ja otti SlackLinen haltuun, kävely eteen/taaksepäin ja kääntyminen sujuivat kuin vanhalta tekijältä. Jussikin yritti.

Lauantai oli kaikille muille kuin Jonille lepopäivä. Kävimme nimittäin kävelemässä ja uimassa läheisellä luonnonsuojelualueella. Löysimme yksityisen uimarannan jossa rentoutimme kiipeilyn kovettamia lihaksia välimeren suolaisessa vedessä. Alueella sijaitsi myös Grotta del' Uzzo, missä ihmiset ovat asustelleet jo ammoisista kivikausista lähtien mistä mustuneet seinät muistuttivat. Teemuhan kävi testaamassa kuinka korkeammalla sijaitseviin private luoliin pääsee. Jonille retki muodosti keppien vuoksi kokopäiväisen harjoituksen.

Sunnuntaiksi Foreca lupasi vaihtelevaa säätä ja niinhän siinä kävi, että kiipeiltyämme hetken lähisektoreilla saimme ukkosrintaman päällemme. Söimme lounaaksi sardiini-anjovitsi pastaa jota myös Sisilian kansallisruuaksi mainostetaan. Tosin ohje ja hankitut tarvikkeet olivat viitteellisiä. Sateen lakattua lähdimme uudelle alueelle Cala Mancinalle. Jussi projektoi Beam me up Scottie (7a) Teemun laulaessa Edelweissia. Joni ja Minä tikkasimme släbähtäviä 6a/6b reittejä ja menihän tuo Giornata Ecologica onsaittina (6b). Täällä olen oppinut katsomaan enemmän alaspäin kuin ylöspäin kiipeillessä, jolloin myös jalkikset löytyvät. Joni Onsaittasi viereisen Attenzionen (6b).

Huomenna on viimeinen kiipeilypäivä ja kaikilla on kova hinku kallioille. Minulla viikko ja muilla 2,5 viikkoa on mennyt nopeasti ja iltaisin olemme jo suunnitelleet ensivuoden perinteeksi muodostuvaa San Vito lo Capon kiipeilyreissua.  

"Mistä näitä pulloja oikein tulee?"

-Sakke

Private beach

Toppaajan on helppo hymyillä

Projekti